• Karri Lehtonen

Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentäminen - vastine lausuntopyyntöön


Taustoitus:

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja EU:n muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevaan hallituksen esitykseen (VN/9898/2021) Lue tarkemmin täältä. Tämä on Kamupakin vastine ympäristöministeriön lausuntopyyntöön.



Tuottajavastuulaki on yksi merkittävistä syistä, minkä vuoksi Suomeen on aikanaan perustettu Suomen Pantti Palautus Oy (Palpa) ja Rinki Oy. Palpan tarkoitus on huolehtia juomatuotteiden pakkausten uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä ja Rinki on huolehtinut pahvi ja muista pakkauksista. Palpan järjestelyn taloudellinen kannattavuus on perustunut sille, että panttijärjestelmän avulla tuottajat ovat voineet välttää pakkausveron, joka on merkittävä kustannustekijä.


Ympäristöministeriön esityksessä jätelain tuottajavastuuta ollaan laajentamassa nykyisestään. Tämä on Kamupakin mielestä kannatettava aloite.


Tuottajavastuun laajentamisen yhteydessä pitää huolehtia siitä, että pantti- tai muulla erilliskeräystä ja uudelleenkäyttöä tukevalla keräysjärjestelyllä pystytään vastaisuudessakin välttämään se kustannus, joka lakiesityksessä on ehdotettu syntyvän tuottajalle osittuvan kustannusvastuun muodossa. Tämä on oleellista, jotta vapaaehtoisuuteen perustuvat markkinaehtoiset mekanismit mahdollistavat uusien, innovatiivisten palautusjärjestelmien luomisen tukemaan kiertotalouden mukaista toimintaa ja auttamaan sulkemaan materiaalikiertoja.


Kamupak kantaa huolta siitä, tulevatko kustannusvastuusta aiheutuvat kustannukset riittävän selkeästi ja läpinäkyvästi kuluttajan tietoon. Tällöin kustannusvaikutus tulisi kohdistaa kertakäyttöisten pakkaustuotteiden markkinoille myyvän tahon vastuulle. Oleellista on, että pakkauksen käytön kustannusvastuusta aiheutuvat kustannukset tuodaan selkeästi esille kertakäyttöisen tuotteen hankinnan hetkellä ja, että pakkausten käytöstä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat sinne, missä tehdään valinta käytettävästä pakkauksesta.


Lakiesityksessä on myös tuotu esille palvelupakkausten tuottajan määritelmän lisääminen lakitekstiin, joka vastaisi esimerkiksi Kamupakin liiketoimintamallia. Kamupak kannattaa tätä lisäystä. Näkökantamme mukaan palvelupakkausten tuottajaan ei tulisi kohdistua yhtä raskasta tuottajavastuuta, kuin pakkausten valmistajaan. Esitämme kuitenkin, että palvelupakkausten tuottajan vastuulle alkuvaiheessa tulee toiminnan luonteen vuoksi ilmoitus siitä, millä tavoin elinkaaren loppuun tulleiden kierrosta poistettavien pakkausten asianmukainen kierrätys on järjestetty, sekä ilmoitus kiertäneiden pakkausten määristä.


Lakiesityksessä on esitetty kertakäyttöisiin muovituotteisiin kuuluvien elintarvikepakkausten ja juomamukien kulutuksen vähennystoimia. Näkemyksemme mukaan sopimukset vähentämistoimista toimialojen ja toimijoiden yhdistysten välillä ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä vaikuttavuuden näkökulmasta.


Esimerkiksi Saksassa on menty askelta pidemmälle SUP-direktiivin (Direktiivi (EU) 2019/904) implementoinnissa ja vuodesta 2023 eteenpäin tietyn suuruisten ravintolatoimijoiden tulee tarjota kertakäyttöisten pakkausten rinnalla myös uudelleenkäytettäviä pakkauksia. Ruotsissa vastaava regulaatio astuu voimaan 2024.


Maihin, joissa SUP-direktiivin toimeenpano on viety lainsäädäntövalmistelussa olevaa esitystä pidemmälle, tulee kohdistumaan uudelleenkäyttöä tukevia investointeja enemmän niin infrastruktuuriin, kuin teknologian kehitykseen. Tulevaisuuden dominoivat markkinatoimijat tulevat löytymään sellaisilta markkinoilta, joissa lainsäädäntöpakote on voimakkaimmin kannustamassa pakkausten ja tuotteiden uudelleenkäyttöön. Kun huomioidaan, että uudelleenkäyttöön perustuva palvelutoimiala tulee huomattavasti korvaamaan kertakäyttöpakkausteollisuuden tuotteita, voi liian kevyeksi jäävä sääntely heikentää suomalaisen pakkausteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa.